Lauantaina 5.5. lähtee liikkeelle 8. Hamppumarssi Turun Puolalanpuistosta klo 14
Tulosta täältä omat Hamppumarssi -julisteesi!
Lauantaina 7. Toukokuuta; lähtö klo 14, puolalanpuistosta, Aurakadun päästä
Kansainvälinen sivusto: Cures-not-wars.org
7.5. Marssitaan myös Helsingissä, Tampereella ja Oulussa
Hamppu (Cannabis Sativa L.) on monipuolinen raaka-aine. Sillä on lukuisia sovellusmahdollisuuksia ja samaa kasvia voivat hyödyntää useat teollisuudenalat erilaisiin tuotteisiin. Euroopan Unionissa viljellään vuosittain jo 20 000 hehtaaria hamppua. Viljellyt kuitu- ja öljylajikkeet lisätään EU:n lajikelistalle vuosittain. Mukaan luetaan ne kuitu- ja öljylajikkeet, joiden THC-pitoisuus (delta-9-tetrahydrokannabinoli) on alle 0,2 %. Vaatimuksen lisäksi viljelmät tarkastetaan vuosittain.
Hamppu tunnetaan tämän psykoaktiivisen ainesosansa vuoksi, koska kannabis (THC) on määritelty huumausaineeksi. Hamppukasvin niinikuitu ja sen lujuus sekä varsimateriaali ja sen hyödynnettävyys ovat ekologisesti tärkeitä ominaisuuksia. Yleisimpiä hamppujalosteita Euroopassa ovat paperi, autoteollisuuden lujitekuitu, elintarvikkeet, kosmetiikka, tekstiili ja rehu. Näiden lisäksi hampusta on mahdollista jalostaa erilaisia lääketeollisuuden tuotteita.
Hamppu on kotoisin Aasiasta, josta se on hiljalleen kulkeutunut ihmisen mukana jokaiselle mantereelle. Kiinassa on kaivauksissa löydetty lähes 10 000 vuotta vanhoja hamppukuidun jäämiä. Muinaiset kiinalaiset kirjoitukset on kirjoitettu hamppupaperille. Kirjoituksia myös kannabiksen lääkekäytöstä on 3500 vuoden takaa.
Afrikassa ja Intiassa hampun käytöllä on pitkät perinteet ja se on edelleen perinteisien kulttuurien tärkeä osa. Eurooppaan hamppu kulkeutui Aasiasta kauppareittejä pitkin jo ennen ajanlaskun alkua.
Perinteisesti hamppua on käytetty tekstiilinä ja ravintona. Suomen varhaisimmat siemenlöydöt ovat viikinkiajalta 800 -1000-luvuilta. Hamppua on kuitenkin viljelty jopa tuhansia vuosia ennen viime vuosisadalla tapahtunutta keinokuitujen tuloa markkinoille. Turun hampputehtaat ja Turussa sijaitsevat Hamppukatu ja Hampspinnaregatan eli Köydenpunojankatu muistuttavat vielä nykyäänkin tästä
hampputeollisuuden aikakaudesta Suomessa.
Hamppuruoka on täysipainoista ravintoa kaikenikäisille. Sitä voi suositella urheilijoille, raskaana oleville ja kasvissyöjille ja se sopii täydennykseksi lähes kaikkiin ruokavalioihin. Ainutlaatuisen rasvahappokoostumuksensa (mm. OMEGA 3,6,9) ansiosta hamppua suositellaan myös atooppista ihottumaa sairastaville sekä muille erilaisista iho-ongelmista kärsiville.
Hampun varren niinikuidusta valmistetaan tekstiiliä, paperia, köyttä, pakkauksia sekä eriste- ja rakennusmateriaaleja. Kuidusta valmistetaan erikoissellua, jota tarvitaan ohuiden ja lujien paperien raaka-aineeksi.
Pelkästään autoteollisuus käyttää hamppukuitua tuhansia tonneja lujitekuituna muun muassa sisäverhoilulevyissä. Luonnonkuitujen käyttö lisääntyy autoteollisuudessa vuosittain 5-10% niiden kestävyyden ja keveyden ansiosta. Auton hinnasta yhä suurempi osa koostuu sen osien kierrätyksestä ja hävittämisestä käytön jälkeen. Tämän takia hamppu
halventaa auton hintaa.
Keski-Euroopassa hamppukuidun eristekäyttö lisääntyy voimakkaasti ja sillä voidaan korvata lasivillaa. Hampun teollinen tuotanto on ekologista. Voimakaskasvuinen hamppu pärjää ilman torjunta-aineita. Hampun tuotannon ekologinen jalanjälki jää pieneksi. Kasvikuidun tehokas käyttö, tuotteiden kestävyys ja kierrätettävyys saavat aikaan hyvän hyötysuhteen ja lisäävät ekotehokkuutta.
Hampun maanpäälliset osat ovat kokonaisuudessaan käyttökelpoisia. Varresta kuidun erottamisen jälkeen yli jäävä päistäre (korren puumainen osa) on imukykyisyytensä vuoksi tärkeä raaka-aine eläinkuivikkeena erityisesti hevostalleilla, sillä se kompostoituu helposti käytön jälkeen. Päistäre soveltuu myös lastulevyjen ja paperituotteiden raaka-aineeksi sekä viheralueiden katemateriaaliksi.
Hampun biomassa on hyvä raaka-aine metanolin ja etanolin tuotannossa, sillä satoisuus on runsas ja se palaa puhtaasti tuottaen huomattavan paljon lämpöä. Hamppu sitoo kasvunsa aikana vähintään sen verran hiilidioksidia, jota se polttoaineena tuottaa.
Pitkän historiansa aikana hamppua on käytetty myös lääkkeenä. Se oli yksi eniten käytettyjä lääkkeitä ennen aspiriinin saapumista markkinoille 1900-luvun alussa. Hampun lääkeominaisuus perustuu kasvin yli neljälle sadalle ainesosalle, joista olennaisimpia ovat yli 60 alkaloidia, kannabinoidit. Keskeisin kannabinoidi on delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC), joka tunnetaan euforisoivana ja psykoaktiivisena yhdisteenä.
Suomen lääkäriliiton Duodecim -lehdessä 1998 Pekka Heinälän katsauksessa kerrotaan marihuanan (THC) vaikutuksen auttavan ainakin glaukooman eli silmänpainetaudin hoidossa, aids-potilaiden ruokahalun lisäämisessä, MS-taudin lihasjäykkyyden hoidossa sekä syövästä johtuvien kipujen lievityksessä. Kannabinoidit laajentavat keuhkoputkia, joten myös astman hoidossa se voisi toimia.
Kannabiksen lääkinnälliset mahdollisuudet ovat vasta avautumassa mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan kannabis (THC) tuhoaa syöpäsoluja, suojelee hermosoluja ja tervettä kudosta. Hampun lääkkeellisillä ominaisuuksilla on suuria mahdollisuuksia monien sairauksien hoidossa ja mm. suuri saksalainen lääkeyhtiö Bayer on jo mukana lääkekehityksessä. Lähitulevaisuudessa saadaan lisää tietoa kannabispohjaisten lääkkeiden sovelluksista ja tutkimustuloksista.
Huumepolitiikkamme muuttuessa yhä enemmän ihmisarvoiseksi tulemme huomaamaan, kuinka turha välivaihe tämä kannabiksen kieltolaki onkaan ollut. Tällä hetkellä huumeiksi on luokiteltu vaikutuksiltaan hyvin erilaisia aineita. Samaan aikaan meillä on laillisia päihteitä ja lääkkeitä, joilla on vakavia haittavaikutuksia ja joita käytetään myös päihdetarkoituksissa. Näihinkin verrattuna hampun vaikutukset päihdekäytössä ovat hyvin lieviä eikä sen käyttöön sisälly vakavia sivuvaikutuksia.
Kieltolain soveltamisen takia hampun lehdestä on tullut symbolinen viesti koko huumeongelmastamme. Muutaman vuoden kuluttua pystymme varmaan jo kaikki nauramaan tälle historian suurelle väärinkäsitykselle ja näemme samassa vihreässä lehdessä ekologisen symbolin.
EU-parlamentin hyväksymässä luonnoksessa EU:n uudeksi huumestrategiaksi suositellaan tutkimusta nykyisen kannabispolitiikan hyödyllisyydestä, kehotetaan tutkimaan hampun hyötykäyttöä ja myöntämään tukea myös
kansalaisjärjestöille.
George W. Bush myönsi kokeilleensa marihuanaa
Britanniassa kokeiltu vuosi kannabiksen uudelleenluokittelua
Espanjassa Katalonian maakunnassa päätettiin aloittaa maailman laajin lääkekannabiskokeilu
Belgiassa kannabiksen lievempi rankaiseminen ollut voimassa vuodesta 2003
Sveitsissä kannabiksen laillistaminen kaatui toistaiseksi 14.6. toistamiseen parlamentissa äänin 102 - 92
Saksassa liikenteen nollatoleranssi kumottiin
Puolassa itsenäistymisen jälkeen laadittu ankara huumepolitiikka reformiin
Brasilia aikoo lopettaa huumesodan
Sri Lanka aloittaa lääkekannabiksen viljelyn perinteisen ayerveda-lääketieteen harjoittajien käyttöön
USA:ssa Montanan osavaltiossa lääkekannabislakialoite voitti vaaleissa
Huumepolitiikan reformia ajavan Senlis Council -järjestön jäsen, entinen Interpolin pitkäaikainen pääsihteeri, Raymond Kendall tuomitsee huumesodan ranskalaiselle Le Monde lehdessä julkaistussa artikkelissa.
USA:ssa hampputeollisuus voitti huumepoliisin hamppukiellon
Israelissa myönnetään kokeiluna kannabista sotilaille taistelustressiin
Intiassa korkein oikeus päätti, ettei Bhang kuulu huumelain piiriin. Bhang on mieto, hampun lehdistä valmistettu juoma, jota käytetään mm. uskonnollisissa menoissa.
EU:n huumeseurantakeskus, EMCDDA, julkaisi tutkimuksensa kannabiksen vahvuudesta Euroopassa. USA:n huumeviranomaisten levittäessä maailmalle vanhaa neuvostopropagandaa muistuttavaa tietoa kannabiksesta, EU:n huumeseurantakeskus toteaa, ettei väitteille vanhoja laatuja oleellisesti vahvemmista lajikkeista löydy todisteita vaan Euroopassa on perinteisesti käytetty hasislaatuja, joiden vahvuus on ollut myös korkea.
Tanskan poliisi sulki oikeistohallituksen painostamana Kristianian hasiksen myynnin ja on nyt ihmeissään siitä, minne kannabiksen myynti katosi sen jälkeen.
Portugalin poliisi ilmoitti, että kannabiksen käyttö on sallittu jalkapallon maailmanmestaruuskisojen aikana, mikä näkyi myös Suomen TV:n lähetyksissä.
Venäjällä hallitus päätti, että huumeiden hallussapidosta ei enää seuraa vankeutta.
Ruotsissa järjestettiin maan ensimmäinen mielenosoitus kannabiksen laillistamiseksi Tukholmassa.
Saksassa Berliini dekriminalisoi kannabiksen hallussapidon.
YK:n alainen maailman terveysjärjestö, WHO, kehottaa maailman hallituksia muuttamaan huumepolitiikaa hoitavaan suuntaan.
Jamaikan parlamentin komitea suosittaa ganjan dekriminalisointia.
Hollannissa marihuana on apteekkilääke muiden joukossa, parlamentti hyväksyi kannabiksen apteekkijakelun vuonna 2003.
Työpaikkojen huumetestaus sekä salakuuntelu
Lokakuussa voimaan astuneen uuden lain myötä työntekijän valvonta saa pelisäännöt. Laki ei kuitenkaan johda kovenevaan henkilöstön kontrolliin, sillä se on päinvastoin tarkoitettu luomaan valvonnalle rajoituksia. Työntekijän oikeusturvaa voidaan kaventaa vain jos siihen on erityinen syy.
Jatkossa työntekijä joutuu kuitenkin esittämään todistuksen huumetestistä, jos työnantajalla on aihetta epäillä, että hän käyttää huumeita. Menettely yleistynee aloilla, joissa työ voi aiheuttaa taloudellista vahinkoa ja vaaratilanteita. Perusteluksi vaaditaan, että "työtehtävät edellytettävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä".
Työsopimuksessa ei saa vaatia suostumusta testiin. Uutta työntekijää palkattaessa todistus voidaan pyytää vain valituksi tulleelta.
Kannabiksen haitallisuus kyseenalaistettavissa
Suomen lääkärilehdessä (42/2004) referoidaan meta-analyysia (Lancet 14.5.2004) kannabiksen haittatutkimuksista, jossa romutettiin virallisen valistuksen levittämät legendat kannabiksen haitoista. Mm. tutkimuksissa löydetty kannabiksen skitsofreniaa lisäävää vaikutus ei sovi yhteen sen kanssa, että samaan aikaan kun kannabiksen käyttö on lisääntynyt, skitsofrenian ilmaantuvuus on pikemminkin laskenut.
Kansanedustaja Rosa Meriläinen sai vapauttavan tuomion. Kerrottuaan tiedotusvälineissä käyttäneensä kannabista joutui Rosa Meriläinen poliisikuulusteluihin, joissa hän kiisti käyttönsä. Tapaus oli jälleen kerran esimerkki siitä, että Suomen tiedotusvälineet ja poliitikot ovat kypsymättömiä käsittelemään kannabiksen käyttöä. Kannabiksen käytöstä ei voida puhua avoimesti ennen kuin se on laillistettu.
Poliisille myönnetyt salakuunteluoikeudet ja muut pakkokeinot ovat alkaneet mietityttää myös niitä estoitta puolustaneita tiedotusvälineitä. Huumehysterialla lypsetyt pakkokeinot ja salakuuntelu kääntyvät myös ns. tavallisia ihmisiä vastaan, eikä niiden avulla olla saatu lievitettyä huumeongelmaa, ainostaan lisäämään
rikollisliigojen otetta laittomasta huumekaupasta.
Pössyttelijä on oikeaa suomen kieltä. Huumeiden viihdekäytön ja viihdekäyttäjän jäätyä tutkijoiden kielenkäyttöön ja huumehaukkojen kiusaksi ovat pössyttely ja pössyttelijä tulleet arkikieleen vanhentuneiden huumeiden väärinkäyttäjä ja narkomaani -termien tilalle.
Stakes: huumeiden käyttö ei näytä lisääntyneen mutta se on siirtynyt yhä enemmän järjestäytyneen rikollisuuden käsiin. Kannabiksen kotikasvatus on yleistynyt mutta vallitsevan politiikan takia tutkijatkaan eivät tiedä sen laajuutta.
Hampun siementen kaupasta vankeutta kahdelle. Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kaksi kolmikymppistä miestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin hampun siementen nettikaupasta. Toinen heistä sai seitsemän ja toinen kahdeksan kuukauden rangaistuksen huumausainerikoksen edistämisestä. Miehet joutuvat lisäksi maksamaan valtiolle laittomasta siemenkaupasta saatua ansiota yhteensä 40000 euroa. Tällä päätöksellä Suomen oikeuslaitos lisää kansainvälisten huumeliigojen otetta Suomen huumemarkkinoista.